Rauhallinen alku

Tämä viikko on ollut lasten kanssa rauhallinen ja mennyt enimmäkseen vain totutteluun ja tutustumiseen. Pikkuinenkin on ollut hoidossa vain lyhyitä päiviä ja muutama vapaakin on ollut.

Maanantai aamuna käytiin ulkoilun lomassa pienellä metsäkävelyllä läheisen pururadan ympäri. Matkan varrelta löydettiin Pikkumimmin kanssa puolukoita ja oli siellä jokunen mustikkakin vielä. Neiti niitä sitten poimikin mielissään suuhunsa.

Sisällä leikit on sujuneet hienosti ja olen oikein yllättynyt, kuinka hyvin Pikkumimmi on lelut jakanut pikkuisen kanssa. Yleensä kun lelujen jakaminen on ollut neidille kovin haastavaa kaverieden käydessä kylässä. Toisaalta lelut eivät ole olleet niitä Pikkumimmin ikiomia, vaan kaapin kätköistä on kaiveltu vauvaleluja sekä isoveljien huoneesta haettiin Little People hahmot ns. päiväkäyttöön.

Työt alkavat 1.9.

Täällä on elelty jokseenkin stressaavia aikoja, kun tulevista hoitolapsista ei ole ollut mitään tietoa. Alkukesästä tuli yksi kysely, joka ei lopulta kuitenkaan johtanut sopimuksen syntymiseen. Ja vasta tänään viimein varmistui kaupungin puolelta ensimmäinen hoitolapsi. Ensisijaisestihan tulen tekemään töitä ostopalveluhoitajana kaupungille, ja olenkin ihmetellyt, ettei aiemmin ole sieltä suunnalta otettu yhteyttä, vaikka syyskuu lähenee kovaa vauhtia ja hoidon aloittavia lapsiakin pitäisi olla ihan jonoksi asti. Olen kuitenkin ihan luottavaisella mielen, että loputkin paikat syksyn aikana täyttyvät tai ainakin viimeistään vuoden vaihteessa.

Omien lasten kanssa on käynnistynyt aivan uudenlainen arki Esikoisen aloitettua koulutaipaleensa viime viikolla ja Keskimmäisen lähdettyä eskariin tänä aamuna. Alkujännityksestä selvinnyt Esikoinen on jo aivan innoissaan koulunkäynnistä. Keskimmäinen ei tänään sanonut eskarista mitään, muttei vielä kovin innostuneeltakaan vaikuttanut. En tiedä jännittääkö äitiä vai poikaa enemmän kuinka eskari lopulta lähtee sujumaan. Koululainen saa tällä viikolla harjoitella koulumatkan kulkemista itsekseen. Eskarilaisen käyn tämän viikon ajan sekä viemässä että hakemassa, mutta ensi viikosta lähtien vain viemässä. Kotiin poika tulee yhdessä päiväkodille siirtyvän eskariryhmän kanssa, mikä helpottaa arkea valtavasti, kun hoitolapset aloittavat.

Uudenlaista arkirytmiä

Tähän helmikuun alkuun sovitut sukulaislapsen hoitopäivät peruuntuivat, kun perheessä on ollut kaikenlaista sairastelua viime viikkoina. Meillä on kuitenkin arjen rytmi muokkautumassa jälleen kerran hieman uuteen muotoon, kun Pikkumimmiltä viimeinkin jäivät toiset päiväunet pois. Nyt pääsee taas puistoon ulkoilemaan silloin, kun siellä on muitakin. Ja voisi suunnitella myös johonkin perhekerhoon menoa, kun ei neidillä enää satu unet niiden kanssa päällekkäin. En ole tähän mennessä viitsinyt sinne yksikseni mennä istuskelemaan, kun pojatkin ovat olleet kerhon aikaan omissa aktiviteeteissaan. Tuntuu, että nyt aletaan taas elämään ns. normaalissa rytmissä, ja lasten kanssa saa tehtyäkin kaikenlaista ihan toisella tavalla, kun ei kaikki aika mene viemisiin, hakemisiin, pienimmän päiväuniin ja ruokahuoltoon. Keskimmäisen vapaapäivinä ollaan käyty mm. luistelemassa ja kirjastossa sekä tehty talvisia askarteluja.

Isommat lapset on nyt molemmat ensi syksyksi ilmoitettu tahoilleen, Esikoinen kouluun ja Keskimmäinen eskariin. Vielä pitäisi perhepäivähoidon ohjaajaan ottaa yhteys ja ilmoittaa töiden aloituksesta sekä laitella omia hoitopaikkailmoituksia.